.Meidän talon lattiamateriaalit.

Huh heijaa. Kiirettä on pitänyt, mutta onneksi olen lomalla. Olen suhannut kahden kodin väliä monta kertaa päivässä, siivonnut ja puunannut. Nyt istun hetken ja bloggaan.

Parketin valinta tuotti suurimman päänvaivan ja lopulta valitsimme parketiksi Timberwisen Handwashed collectionin Tammi Grey harjattu, mattalakattu lautaparketin Parketti Heralasta. Ystävällinen myyjä antoi ison parkettimallin kotiin ja saimme rauhassa katsoa laudan luonnetta paikan päällä. Lopulta valinta oli helppo tehdä, kun hinta oli kohdallaan. Kiitos heille.

Laatat valittiin Pukkilan perusvalikoimasta ja ne ovat halvimmasta mahdollisesta päästä. Helena Karihtala antoi hyvän neuvon sisustuskonsultaatiossa. Kun jossain panostetaan, niin toisaalla pihistetään. Me panostettiin parkettiin ja pihistettiin laatoista. Kylpyhuoneeseen valikoitui Hieta laatta melkein mustana, samaa väriä toistaa toistaa pienen pieni shampookolo, johon valikoituvat vain ne tuotteet jotka ovat käytössä. Pääosin lattialaatat ovat vaalean harmaata laattaa. 60*60 eteisessä ja perus kymppikymppi muualla. Tykkään niistä vaikka ovatkin niin peruskauraa kuin olla voi. Jonkun mielestä tylsää, mutta ei se minua kiinnosta. Kymmenen vuoden päästä ne ovat taas muodissa.


Tässä päävärit ja seinän perusväri, Valkoinen.



Wc tiloissa on peruslaatat. Ja Ikean Godmorgonit samat kuin Valkoisen Harmajan perheellä. Niin hyvät, oikeasti. Näitä ovat suosittelleet myös muut. Varaosikin saa. Niitä jo ostettiinkin ja tulivat postilaatikkoon, ensimmäiset postit muuten omaan laatikkoon täällä.


Tässä huonossa kuvassa näkyy värimaailma mikä tällä hetkellä on näkyvillä. Harmaan sävyinen parketti ja harmaa laatta.  

Toivon että parempia kuvia alkaa tulemaan blogiinkin. Menen heinäkuussa Fridan oppiin Kangasalle Mirantik sisustusliikkeeseen ja sinne on tulossa muitakin tuttuja. Kivaa on siis luvassa ja toivon että saatte jatkossa parempia kuvia katseltavaksi meidän kodista. Ainakin lupaan panostaa kuviin ja yritän stailata kotia kuvauskuntoon, edes jostain nurkasta.  Ja talon maalaustakin on luvassa. Siitä tulee oma postaus jossain vaiheessa.

Hyvää juhannusta !

.My little pony girl.

 Minua on siunattu kahdella ihanalla lapsella. Toinen heistä on saanut palstatilan täältä blogista, nyt on toisen vuoro. Hän on meidän taiteilijatyttömme, joka osaa piirtää maailman kauneinpia mylittleponeja ja lohikäärmeitä. Hän on minun pikkuinen  tyttöni, joka on rakas. Rakastan häntä kuuhun ja sieltä takaisin, aina.

 Hänellä oli vaihe, jolloin nämä prinsessajutut olivat tärkeitä. Silloin letitettiin tukkaa, ja näytettiin piipappa tytöltä, muistatko? Omalla kotipihan kivellä oli hyvä ottaa kuvia ja soitella huuliharppua olit ihan pieni. Me ommeltiin yhdessä mekkotehtaan inspiroimana mekkoja ja leikittiin barbeilla.

 Sitten kasvatettiin hiuksia, kun prinsessoilla oli pitkät hiukset.


 Ja ratsastettiin Benaldamenassa ponilla huvipuistossa, ihan huisia. Ja tätä tehtiin monta kertaa.



Benaldamenan loma Espanjassa on ollut parhaita perheemme lomia koskaan. Siellä oli tekemistä ja näkemistä. Ei tarvinnut olla paikallaan ja keksiä jotain, se oli hyvä loma. Varmasti kaikille meille sellainen jota on mukava muistella.

Hauskaa juhannusta kaikille. Meille se on muuton täyteinen. Käyttöönottokatselmus meni läpi ja muuttamaan pääsisi vaikka heti. On vain yksi hidastava tekijä. Kukaan ei ole pakannut meidän tavaroita. Tästä kun nousen se homma on aloitettava, onneksi miehelläkin alkaa loma !

.Lakeuden kutsu.

Terveiset Etelä-pohjanmaalta. Vietin siellä ensimmäisen lomaviikkoni ensimmäiset päivät. Kuvat on Kosolasta, omasta kesäpaikastani, joka on lapsuudenkotini. Täällä on muistoja, rakkaita sellaisia. Ihmisistä ja asioista, nuoruudesta, lapsuudesta, tulevaisuudesta. Unelmia, särkyneitä sellaisia, elämää.

Remontoimme paikkaa pikkuhiljaa oman näköiseksi. Nyt paikka on huonossa hapessa, päivittämättä, rempsallaan ja vinksallaan, mutta rakas. Alemmissa kuvissa on entisöimäni penkkisänky. Se on talon alkuperäiskalustoa, säästynyt ja ehjä. Sen olen hionut ja maalannut Uulan Pellavaöljymaalilla. Sen hyviä puolia on himmeä pinta, mutta huonoja on pitkä kuivumisaika. Matto alimmassa kuvassa on minun tekemäni. Talossa on kangaspuut, jotka aion koota ja laittattaa loimen ja paukuttelen vapaa-aikani mattoja. Onneksi on viikonloput :D Tapetteja mallailin olkkarin seinään. Pihlgren ja Ritolan tapetteja otin jämäpaloja mukaani. Niitä saa Akaalta heidän tehtaanmyymälästään pilkkahinnalla. Kiurujen yö on suosikki, mutta ehkä otan sittenkin jotain muuta. Katsotaan nyt.

Kävimme vihdoin ja viimein uudessa Apila kirjastossa Seinäjoella, ja ai että se oli upea. Uusi ja vanha sulassa sovussa. Vanhat huoneet uudistettuna, huonekalut ja valaisimet säästetty. Tästä minä tykkään. Ettei hajoteta ja rakenneta uutta tilalle.

Menkää ehdottomasti katsomaan, jos eksytte Seinäjoelle kesällä. Nyt on Seinäjoella superkesä. Tapahtumaa pukkaa, on asuntomessut, Provinssirock, Tangomarkkinat, Vauhtiajot ja vaikka mitä muuta. Sinne vaan. Seinäjoki on kiva paikka.

Meidän muuttoon on vajaa kaksi viikkoa aikaa. Nipistelen itseäni koko ajan. Kohta varmaan joku herättää mut unesta ja sanoo, Terhi, olet nähnyt unta. Olen aika onnellinen tällä hetkellä. Vaikka onnea varjostaa suuri suru. Omat vanhempani eivät tätä ole enää näkemässä. Tiedän että he olisivat ylpeitä meistä. Rakkaat.

Edit // Minun piti pitää kesäkuu blogitaukoa. Tauko taisi olla kokonaiset 2 viikkoa. Pisin ehkä koko bloggaamisen aikana. Totesin myös, että minä tätä touhua lopeta, vaan vasta aloitan. Eli jääkää kuulolle, kyllä niitä uuden talon kuviakin tulee, kunhan saan aikaiseksi ottaa niitä kuvia. Tai sitten pyydän bloggareita kylään. Katsotaan nyt, paukut on aika vähissä välillä.

.Minun pikkumieheni.


Selasin blogiani vuosien taakse ja löysin nämä kuvat. Meidän poikamme on näissä 5 vuotias. Tästä on jo viisi vuotta, hän on nyt kymmenen. Esiteini ikäinen, joka näkyy ja kuuluu. Poikani tykkää katsella minun kanssani telkkarista Suomen kauneinta kotia, ja hänen kanssaan käymme kädenvääntöä, mikä koti olikaan se kaunein. Näissä kuvissa hän on tehnyt itselleen synttärihatun, joka sopii paidan väreihin. Kuvassa oleva taulu on tehty styroksista ja Marimekon kangas on pingotettu siihen nuppineuloilla. Kätevä tapa vaihdella kankaita ja kevyt ripustaa. Levy on normikokoinen. Taakse vain joku lanka tms ja taulu on hetkessä valmis. Itse olen ostanut Marimekon paloja ja vaihtelen kankaita tauluun.

Tämän Ultra bran laulun sanojen siivittämänä esitän eetteriin kainon toiveen. Älä koskaan katoa, rakas pikkumieheni.

Olen hiihtänyt jään yli Seurasaareen
olen ajanut hiomavaunulla sumuisena aamuna
Olen seissyt laiturilla kolme
ja nähnyt Kölnin tuomiokirkon

Olen kahlannu rantaveteen
soutanut soutuveneellä sumuisena aamuna
Olen seissyt laiturilla hiljaa
ja kuullut äänet kaukaisten laivojen

Olen eksynyt Latviassa
kävellyt kaupungin reunan yli
Luulin katoavani
mutta pääsin kuitenkin takaisin

Ensin vieraiden ihmisten juhliin
ja lopulta kaupunkiin
Jossa minut tunnetaan kahviloissa

Minä suojelen sinua kaikelta
mitä ikinä keksitkin pelätä
Ei ole sellaista pimeää
jota minun hento käteni ei torjuisi

Minä suojelen sinua kaikelta
mitä ikinä keksitkin pelätä
Ei ole sellaista pimeää
jota minun hento käteni ei torjuisi

Olen eksynyt Latviassa
kävellyt kaupungin reunan yli
Luulin katoavani
mutta pääsin kuitenkin takaisin

Ensin vieraiden ihmisten juhliin
ja lopulta kaupunkiin
Jossa minut tunnetaan kahviloissa

Minä suojelen sinua kaikelta
mitä ikinä keksitkin pelätä
Ei ole sellaista pimeää
jota minun hento käteni ei torjuisi

Minä suojelen sinua kaikelta
mitä ikinä keksitkin pelätä
Ei ole sellaista pimeää
jota minun hento käteni ei torjuisi 
 
Ultra Bra
Minä suojelen sinua kaikelta

.Raksabloggaamisen loppu.

Alkaa olla se aika käsillä jota oleme odottaneet. Talo on kohta valmis. En ole koko aikana ollut kovin innokas raksabloggaaja. Ei ole ollut kiinnostusta, eikä oikein aikaakaan. Saan vihdoinkin huokaista helpotuksesta kun aktiivinen rakentamisvaihe loppuu, eikä minun tarvitse miettiä miten vältellä jostain aiheesta bloggaaminen.
 
Mietin tämän blogin suuntaa. Mihin sitä olen viemässä, vai viekö se minua. Lopetanko vai jatkanko. Monta vuotta tämä on ollut henkireikäni ja joka kesä huomaan että blogit hiljentyvät ja kuolevatkin. En päätä mitään, mutta sitä harkitsen todella tarkkaan jaanko kotimme tänne kaikkien katseltavaksi vai en. En ole stailisti, en tee työkseni sisustamista. Teen niinkuin hyvältä tuntuu. Nautin kauniista asioista. Haluaisin tehdä enemmän käsilläni kuin mitä ehdin ja tasapainoilen koko ajan sen välillä ollako jonkun sortin käsityöläinen tai sairaanhoitaja. Haluaisin tämän kesän jälkeen panostaa enemmän itseeni kuin mitä viime vuosina olen ehtinyt tekemään. Blogi vie aikaa muulta, joka voisi olla vaikka perheen kanssa yhdessä olemista, liikkumista, omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Ystävien kanssa ajan viettämistä. Musiikista nauttimista, laulamistakin. Laulaminen on ollut minulle tapa ilmaista itseäni, olen harkinnut laulutuntien ottamista.


Kesäloman ajan aion vetää henkeä ja heittää blogille heipat. Kesäkuu on kiireinen muuttokuu. Päivitän instagramia. Ehkä sinne ilmestyy kuvia myös uudesta kodista ja meidän arjesta. Hyvää kesää kaikille ja jää kuulolle, tulen kyllä takaisin.

Kuvat// Coco lapine

.Portugali muistoissa.

 
 






Vielä viikko lomaan. Tänä vuonna ei ole meidän perheellä tulossa yhteistä  lomaa lainkaan, käytännön syistä. Mutta onneksi on vanhoja lomakuvia, joihin voi palata ja joita muistella. Tykkään kuvata lomilla, mutta se ei ole itsetarkoitus. Räpsin ja koetan vangita joitain tunnelmia ja tilanteita, joissa on tarina. Ehkä löydät oman tarinasi selaamalla tämän postauksen kuvat läpi. Minulla on sille taas aivan oma tarinani. Pidän lähtemisen tunnelmasta ja matkalla olemisesta. Nautin väreistä, mauista, ihmisistä, mieluiten paikallisista, tavallisista ihmisistä, ketkä elävät elämäänsä siinä maassa, koko ajan. Arkea. Näitä ihmisiä haluaisin jututtaa ja kuunnella.

Mukavaa päivää sinulle.

Pihistä - Panosta - Vai menikö se sittenkään näin.

Minäkin isken lusikkani soppaan, joka kiinnostaa sen takia, että haluaisin niin kovasti meidän ruokailutilaan Flos Aim valoja. Niin haluaa moni muukin, mitä olen blogeja vilkuillut. Flosin valot ovat kaikki tosi kauniita. Meillä on mustia valoja jo useampia ja tämä sopisi hyvin yhteen niiden kanssa, mutta se hinta. Yhden Flos Aimin hinta on 500 euroa. Jos niitä haluaisi kolme kappaletta, pikaisesti laskettuna melkein 2 tonnia pelkistä valoista on liikaa. Meillä on Flosin 265, josta maksoin sen 500. Sen maksoin siksi että rakastan sitä valaisinta. En luovu siitä ikinä.

Flos Aim

Innoluxin Pasila ja Flosin Aim muistuttavat kovasti toisiaan, mutta muistuttavatko liikaa? Tein vähän tutkivaa bloggausta ja tässä tulos.


Eivät nämä ole toisensa kopioita kyllä lainkaan. Voitte itse todeta noista kuvista, että nämä ovat ihan erilaiset. Eli siis voisin hyvällä omallatunnolla pihistää Suomalaisiin Pasiloihin ja tehdä niinkuin Minna teki. Koota Pasiloista samanlaisen setti, joka näyttää pirun hyvältä ja Kotimainen firma saa meidän rahat. Nämä valot maksavat 129 euroa kappale. Ainoa mutta on, saanko yhtä siistiä jälkeä aikaan kuin Minna sai. Ehkä kokeilen.

Innolux Pasila sarjan valot tässä valmistajien kuvasta. Pääset katsomaan miten Minna teki oman valaisin systeeminsä tästä. Ihan mieletön.

Kumman sinä ottaisit?

Kuvat Flos Aim valmistajien 
Innolux Pasila kuva valmistajan

.Jämälautojen käyttövinkkejä.

 Tulin maininneeksi että meidän raksalta jää aika paljon jämälautaa. Ne olisi kiva käyttää muuhunkin kuin polttopuuksi. Nuo kasvilavat ovat kohtuullisen helppoja koottavia. Ne vain täytyy muistaa suojata sisäpuolelta, etteivät laudat lahoa. Mutta ainahan niitä voi rakentaa uusia. Kestopuusta näitä lavoja ei suositella tehtäväksi jo ihan sen takia, että laudoista liukenee kaikenmaailman myrkkyjä multaan ja sitä kautta kasveihin. Hiekkalaatikon tarvettakaan meillä ei enää ole kuin kissalla.



Aika kiva yrttiboxi


Aika kiva daybed, kerrankin jostain muusta kuin kuormalavoista tehnynä. Kuormalavoja ei tulla meidän pihassa näkemään yhden yhtä sitten kun raksaaminen loppuu.
 
 Aikas kiva keinusetti, jokaiselle perheenjäsenelle olisi tuossa oma keinu.

Sitten pikkuinen loppukevennys. Tämä ei ihan mene DIY vinkkien helpoimpaan osastoon. Ajattelin näyttää tätä omalle miehelleni, ihan silleen vaan, että kulta tämmöinen pikku vesielementti olisi aika kiva... Luulenpa että hän ei ole ihan samaa mieltä.

Hauskaa sateista viikonvaihdetta. Nyt on hyvä aika suunnitella pihahommia sisätiloissa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mitäs pihaprojekteja sinulla on meneillään?

Kaikki kuvat Pinterest / pergola / garden

.Tyylivarkaissa.

 

 

Minulla on vapaapäivä ja työpöydälläni odottaa veroilmoitus, joka pitäisi täyttää. Olen vetkuttanut sitä viimeiseen saakka, viimeinen päivä palauttaa se on huomenna. Jotenkin kuitenkin eksyin taas tänne internetin ihmeelliseen maailmaan ja löysin itseni Elle.dk:n sivuilta, ihailemasta tätä kaunista tanskalais kotia. Olen alkanut lämmetä noille kattofaseteille ja krumeluureille vanhemmalla iällä. Maku muuttuu vuosien mittaan, sen olen huomannut monta kertaa. Ja onneksi sisustusta voi muuttaa kohtuullisen helposti värejä ja tekstiilejä vaihtamalla. Huonekaluja en halua enää ostaa huteina yhtään ainutta. Me olemme mm päättäneet säästää vanhan sohvamme muutossa ja kuulostella talon henkeä kun teemme lopullisen valinnan. Yhtäkään huonekalua emme aio ostaa uuteen taloon, vaikka mieli toki tekisikin. Kun aloimme rakentaa, päätin että minulle tärkeintä on rauhallinen ympäristö ja tilan tuntu avarammissa neliöissä. Tila hengittää.

Ja nyt se hiivatin veroilmoitus.

Kuvat Elle.dk

.Etuovesta löydettyjä


Blogiani seuranneet tietävät että aika ajoin teen löytöjä tuolta Etuoven ihmemaasta, jossa taivas on rajana. Yleensä hakukriteerini ovat melko maltillisia. Tähän vuodenaikaan herää tietynlainen kaipuu maalle. Olen kasvanut rintamamiestalossa maaseudulla ja tämä pikkutuvat ovat tuttu näky siellä. Harmittavan monet niistä ovat hylättyjä ja asuttomattomia. 

 Tämä Suutarin torppa on Taivassalossa. Se kuka tämän on sisustanut omaa aivan älyttömän hyvän värisilmän. Tuo lattia ja seinän väri sopivat aivan täydellisesti yhteen. Huonekalut menevät linjassa kautta torpan, ja räsymatot tuovat sen tunnelman mikä näihin kuuluu.


Taitavaa värienkäyttöä myös tässä.


 No huh, mitkä värit ja tuo ovi. Rohkeaa ja tyylikästä.

Tämä kallioinen tontti tuo mieleeni yhden kasarmin torpan omalta kotiseudultani. Olen monta kertaa miettinyt että jos se joskus tulee myyntiin, se on minun. Luulen kyllä että en ole ainoa, jolla on samat ajatukset. Mutta ehkä se on jo myyty moneen kertaan. Paikka on samanlainen kallioinen mäki ja talo näyttää ulkoapäin samanlaiselta. Torpalta on näkymä junaradalle. Tosi lähellä sitä on oman isäni syntymäkoti, joka on ollut jo monta vuotta tyhjillään. Välillä minulla on ikävä juurilleni takaisin, mutta elämäni on nyt täällä.

Taivassalossa on esittely huomenna. Kuvat olen napannut täältä.

.Raksakuulumisia.

 Autokatos alkaa olla melkein valmis. Siitä puuttuu vielä varaston lattia ja levytykset ja ikkunat, sekä lopulliset sähköt ja ovi. Olemme erittäin tyytyväisiä timpureittemme työnjälkeen. Ei ole paljon tarvinnut pyytää tekemään uudestaan jotain kohtaa. He kyllä tietävät mitä tehdä, eikä siinä paljon ole ylimääräisiä tuumaustiimojakaan pidetty. Paitsi sen suhteen, että rouva miettii jotain rimoituksia ja niiden sopusuhtaisuutta kokonaisuuteen, melko pitkään. Että heippa vaan Jari ja Heikki, priimaa tulee. Jos minä ja mieheni tehtäisiin tätä yhdessä, niin siinä menisi ensinnäkin aikaa tuplaten enemmän, eikä oma kädenjälkeni ole niin hyvää, että se minulle kelpaisi.

Sama kööri SKR:n palkkalistoilla on tehnyt meidän saunaa. Kaikki laatoitukset ja työt ovat menneet ihan nappiin. Jotain pientä korjaamista on ollut, mutta nekin on hoidettu kaikki hienosti kuntoon.

Kävin työreissulla Plantagenilla katselemassa kukkamerta vappuna kun tulin töistä. Jonkun sortin alppiruusuja haluaisin meidän pihalle. Ne on tosi kauniita kukkiessaan ja ainavihreät lehdet näyttävät hyvältä ympäri vuoden.

Sävy F354 Tikkurila

Tytön huoneen seinän väri on tuollainen utuisen sininen. Sitä mallailtiin jokunen tovi, kun värejä aikanaan päätettiin. Tyttö olisi halunnut seinästä vieläkin kirkkaamman, mutta tähän utuiseen siniseen päädyttiin. Talvella se näyttää varmasti tummemmalta kuin nyt, kun valoa on enemmän. Auroora listat näyttävät hyvältä valmiina. Listat on sahattu  jiiriin ja laitettu toiveemme mukaan mahdollisimman vähillä nauloilla kiinni.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille.

.Rakkaudesta kauniisiin koteihin - Esittelyssä Ladot Lempäälässä.






Tiedän että siellä teissä lukijoissa on Kannustalo faneja, niinkuin itsekin olen ja erityisesti teitä, ketkä tykkäävät Kannustalon Ladoista. Täällä Lempäälässä on tulossa ensi lauantaina talonäyttely kahdesta eri Ladosta. Jos kiinnostaa niin katso tarkempi aikataulu täältä. Näyttelyt ovat klo 12-15 7.5.2016.

Ennekuin itse aloimme rakentaa, kiertelimme näitä esittelyjä tosi moneen kertaan, lähinnä lähiseudulla. Kasvomme ehtivät tulla tutuksi talomyyjällemme Ari Heponiemelle, jota täytyy erityisesti kehua pitkästä pinnasta ja hyvästä huumorintajusta. Hänen ystävällisellä luvallaan saan käyttää Kannustalon kuvamateriaalia täällä blogissa. Näyttelyyn en tietenkään tule kuvaamaan ilman rakentajaperheen suostumusta. Saatan tulla poikkeamaan näissäkin näyttelyissä, niin ihanilta nämä kaksi upeaa kotia vaikuttavat. Meidän omasta kodistamme ei tule talonäyttelyä. Sopimuksemme mukaan olen pitänyt rakentamisesta blogia ja saamme sillä saman edun kuin Kannustaloa rakennuttavat muutkin rakentajat valintansa mukaan. Itse en ole Kannustalon palkkalistoilla, mutta rakastan näitä koteja ja aina tilaisuuden tullen näitä mainostan erittäin mielelläni, täydestä sydämestäni. 

Onnea uusiin koteihin näille kahdelle rakentajaperheelle, teille tulee ihanat kodit.

Vihervaaran virtuaaliesittelyyn pääset tästä 
tai kuvaa klikkaamalla.

http://www.kannustalo.fi/kannustalo-maailma/virtuaalikierrokset/

Meidän olohuone ja keittiö tulee samanlaisena pohjaratkaisultaan kuin tässä talossa.