torstai 18. helmikuuta 2016

.Raksaturinoita.







Kameran linssikin veti ihan sumuun  raksalla tänään iltapäivällä. Talolla on taas kosteusprosentti melkoisen korkea. Seinät on kertaalleen tasoitettu. Siistiä jälkeä on saatu aikaan. Nyt alkaa tosissaan näyttää siltä, että tästä tulee joskus valmis. Yli vuoden puurtaminen ja suunnittelu alkaa olla konkreettisesti tuottaa hedelmää. Aika hieno tunne. 

Voin sanoa että välilä on ollut aikoja, että tehnyt mieli lyödä hanskat naulaan ja ottaa hatkat koko projektista. Mutta suurimmaksi osaksi olen kuitenkin nauttinut tästä kaikesta. Ja vannonut, ettei ikinä enää. Samalla tietäen että tästä tulee meille koti loppuelämäksi. Se lopullinen paikka, josta minut viedään vasta vanhainkotiin ja toivottavasti ei edes sinne, vaan saan asua täällä rauhassa, elämäni loppuun saakka. Olen halunnut pitkittää tiettyä asioita, niinkuin materiaalivalintoja ihan tappiin saakka. Kun tiedän, etten välttämättä tee tätä itselleni enää koskaan. Tästä tulee niin hyvä ja rakas tämä paikka on nyt jo.
SHARE:

6 kommenttia

  1. Jaan kyllä ihan täysin nuo sanat! Kyllä sitä välillä miettii minkä ihmeen takia on pistänyt itsensä moiseen ruljanssiin, mutta onneksi suurin osa remppa-ajasta on sentään mukavaa ja inspiroivaa. Ja lopussa häämöttää ihana palkinto, uusi oma koti, sitä kohden kun suuntaa katseet niin johan helpottaa. :)

    Teillä ollaan jo hyvässä vaiheessa, kohta seinät saavat jo maalin ylleen ja sitten on enää pieni rutistus jäljellä. Tsemppiä loppusuoralle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, etten ole yksin mietteideni kanssa. Kun katseen pitää lopputuloksessa niin tämän kaiken jaksaa paremmin. Kiitos paljon Maija.

      Poista
  2. Amen... Tämä loppuvaihe on hyyyyvin väsyttävä ja hanskat tiskiin fiilis on jokatoinenpäivä. Pintamaterivalinnat (ja ne miljoonat muut päätökset) ovat vaikeita, mitta niitä ei millään haluaisi näin tärkeään paikkaan hutiloiden tai säästäen ostaa. Rahat ja voimat loppu, mutta silti en vaihtaisi mihinkään. Jaksaa, jaksaa! Hyvä siitä tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jätin Amen sanan kirjoittamatta vaikka mieli tekikin se tekstiin laittaa. Sinä sen nyt lisäsit. Tämän saman ymmärtää vain sellainen, joka itse kokee saman. Onneksi tämä kaikki kohta loppuu, toisaalta se on harmi, mutta suurimmaksi osaksi helpotus. Tsemppiä teillekin ! Hutiloiden en haluaisi tehdä yhtään mitään, mutta yksi asia, sanelee jonkinverran tätä kaikkea.

      Poista
  3. Hyvässä vaiheessa raksa! "Sehän valmistuu käsiin" oli meillä tapana sanoa raksa-aikana :D Ihanaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu. Alkaa näyttää valmistuvan käsiin.

      Poista

Kiitos kun kävit ja tervetuloa uudestaan

© Reelinki. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig