maanantai 17. huhtikuuta 2017

.Laiskan bloggaajan postaus.


Jotkut väittävät, että on niin helppoa ottaa vaan kamera käteen ja kuvata. Itselläni se ei mene niin. Nostan riman liian korkealle, kameran linssi on ihan susi edelleen. Kaikkeen säätämiseen menee liikaa aikaa ja hommasta menee ilo. Niin kuin monessa muussakin asiassa. Väkisin vääntämällä ei tule hyvää, kuvaamisesta saa katoamaan ilon, jos siitä tekee tekemällä tehtyä.

Saimme hankittua vihdoinkin "uuden" sohvan. Sohva on Fogian Alex. Huuto.netistä pongattu löytyö. Ikäisekseen oikein hyvä, sohvan voi verhoiluttaa uudestaan ja sitä kyllä tarvitsisi, mutta saa toistaiseksi kelvata. Uuden vaahtomuovit käyn leikkauttamassa, koska vanhat ovat väsyneet istujien alla. Sohvan saimme ostettua ulos kantohinnalla. 

 Sain tämän kauniin kimpun ystävältä. Valehtelematta, en ole koskaan saanut näin kauniita kukkasia keneltäkään. Antajalle tuhannet kiitokset. Marimekon kangas palalaarista päätyi tauluksi seinään.Lopullinen sijoituspaikka tuli olohuoneen puolelle.

 Itse en ole koskaan jaksanut ajatella bloggaamista niin, että esittelisin omia tekemisiäni, vaan haluan inspiroitua itse. Aika itsekästä meininkiä, mutta en tee tätä kuin itselleni. Sen takia jatkan, vaikka välillä haluaisin laittaa pillit pussiin. Välillä tulee tavaton ähky, kaikista ihanista blogikodeista ei vaan jaksa inspiroitua ja miettii miten turhamaista tämä oma tekeminen on. Teen kuitenkin sen laatuista työtä, jossa joudun pohtimaan aivan erityylisiä asioita kuin tämä ja haluan pitää tämän itselleni rentoutumisen keinona työn vastapainoksi. Välillä mietin liikaa sitäkin kuka tätä oikeasti jaksaa lukea ja seurata. Mutta eipä sillä ole lopulta suurta merkitystä.



Olemme tehneet joitain pieniä hankintoja kotiin. Ei mitään isoja, koska säästämme rahaa tulevaa pihaa varten. Pienetkin hankinnat piristävät kuitenkin mieltä ja raikastavat kotia. Tämän silkkikukkasen kotiutimme plantagenista. 


Tämä matto taasen on Elloksesta. Toimii hyvin eteisessä. Tosin kissa on ehtinyt tähänkin jo ehtinyt pyyhkiä ahterinsa, mutta onneksi se mahtuu hyvin koneeseen. Heh. Eläimen omistajan ilopilkkuja, not. Mutta kisuli on niin nätti, että se saa sillä kaiken anteeksi.


Voin hyvin. Paremmin kuin pitkään aikaan. Työkuviot ovat vihdoinkin loksahtaneet kohdalleen. Sain vakituisen työpaikan kaupungista. Olemme asettuneet ja viihdymme uudessa kodissamme todella hyvin.

Hyvää kevättä kaikille.
SHARE:

2 kommenttia

Kommentti ilahduttaa aina.

© Reelinki. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig