perjantai 10. elokuuta 2018

.Polkujuoksua (eksymisriittejä) Teivon rinteillä.


Vai pitäiskö sanoa että vuorikiipeilyä. Koko heinäkuu helli helteillä ja tämä lauantai ei tehnyt poikkeusta. Eivät olleet Teivon miehet tehneet reittiä ihan helpoimmaksi mahdolliseksi. Oli meinaan nousua, pystysuoraa mäkeä ylös.  Tuossa kuvassa ylhäällä on rouva ihan itse. Kävelen ensimmäistä mäkeä ylös. Viikon päästä on uusi koitos ja en aio todellakaan kävellä. Suurennuslasikin on tullut mukaan varustukseeni. Nimittäin. Eksyin tuonne reitille ja se jos mitä minua nolottaa. Olen surkuhupaisa suunnistaja ja jäin liian kauas porukoista, muut ehtivät jo mennä menojaan kun jäin ihmettelemään ilmeisesti taas jotain mustikkamätästä metsässä. Niin tyypillistä.


Liekö syynä huono näkyvyys johtuen hiestä, ikänäköni tai mahdollisesti huonot viitat. Mutta maaliin tulin silti iloisena siitä että kehtasin ylipäätään lähteä mukaan niin kovatasoiseen porukkaan mitä paikalla oli. Hatunnosto jokaiselle osallistujalle. Olen omien teinieni mielestä niin nolo.  Jaa että miten niinku meni noin niinku omasta mielestä. No, ihan hyvin meni. Pääsin maaliin. Matka oli 6 km ja juoksin 4. Ihan riittävästi sanoisinko vaikka niin.

Juokseminen on hauskaa, oletko samaa mieltä? Nyt se kulkee taas paremmin, kun astma oireet on helpottaneet.

Ensi kerran lisävarustus: Suurennuslasi ja hikipanta. Lähdetsääki? Viikon päästä on turnajaiset Teivon raviradan liepeillä, kurkkaa: Teivotrail.
 
Minulla on säästä yksi toive. Sataispa vettä. 

Kaikki kuvat: Teivo stayers 
SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Jätä kommentti, se piristää mieltä.

© Reelinki. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig