.Pihamme valmistuu - pikkuhiljaa.

Meillä tulee kolmen päivän päästä täyteen kaksi vuotta asumista meidän Kannustalossa. Talo on muuten ollut valmis jo sen kaksi vuotta, mutta pihaa on tehty pikkuhiljaa valmiiksi. Lopputarkastus pidettiin pari viikkoa sitten. Talo on nyt sen mukaan 100% valmis. Hip huraa. Olemme viettäneet tämän kylmän juhannuksen kotona. Olemme käsittelemässä sokkelin  rouhepinnoitteella huomenna. By the way. Terassin väri tulee kokemaan muutoksen, viimeistään ensi vuonna. Ruskea terassi on katastrofi, alueella jolla on paljon tiepölyä ja siitepölyä. Siitä tulee harmaa. Tiedän että värinvaihdos onnistuu. Näistä värinvaihdoista on runsaasti referenssikohteita olemassa. Kiitos siitä kuuluu monille taitaville bloggaajille.

 

Heinäkuun alussa tähän saadaan kivet. Kivet tulevat olemaan Ruduksen mustaa isoa laattaa. Suunnitelma muuttui monta kertaa matkan varrella. Mutta se ei ole tämän rakennusprojektin vaiheissa mitenkään poikkeus. On ainakin mietitty huolella, eikä vain laiteta jotain. Uskon että tulemme olemaan tyytyväisiä lopputulokseen. Nurmikon reunat tullaan laittamaan Ruduksen nurmikonreunakivillä joka puolelta. Jossain vaiheessa oikeaan etukulmaan tulee pergola ja kesäkeittiöalue. Trampoliini tulee kokemaan katoamisefektin heti kun juniori päättää siitä lopullisesti luopua. Mitä sen tilalle tulee, paha sanoa, mutta vaihtoehtoja on vaikka kuinka monta.

Haaveilin pitkään liuskekivestä tälle alueelle, mutta viime metreillä luovuimme ajatuksesta. Alueesta tulee yhteinänen samalla isolla  laatalla  kivetetty. Ehkä alue tulee sen jälkeen vilkkaampaan käyttöön.Nyt etupihalla ei tule oleskeltua, koska kivenmurikat pihassa ovat niin isoja, ettei kärsi kävellä ilman kenkiä.

Huomenna tähän tulee rouhepinnoite. Ajatus on, että toinen meistä levittää ja toinen tulee perässä ja hiertää pinnoitteen kiinni. Ahkera mieheni on käynyt teräsharjalla koko sokkelin läpi, pessyt sen ja pohjustanut silikonipinnoitteella. Kuulostaa työläältä, mutta äkkiä hän sen lopulta teki. Työläin vaihe on aina se aloittaminen. Kuulostaako kenenkään korvaan tutulta?

Otan kuvia sitten valmiista pinnasta. Kiva saada pinnoite lopulta tähänkin valmiiksi.  Eipä muuten tulisi kuvailtua talon sokkelia, mutta olen vain niin iloinen ajatuksesta, että harmaa saadaan lopulta mustaksi. Hih.

Silikonipohjusteen tarkoitus on, että varsinainen pinnoite pysyy paremmin kiinni betonissa. Halusimme tehdä tämän huolella. Minä olisin oikonut, mutta mieheni ei suostunut oikoteihin. Hyvä niin. Kannustalon laudoitus on pysynyt erittäin hyvänä. Ulkomaalausprojektista voit lukea täältä. Maalasimme talon kahteen kertaan Tikkurilan Nordica Eko Matt maalilla, ja olemme erittäin tyytyväisiä siihen, miltä maalipinta näyttää kahden vuoden jälkeen. Talon väri on kopioitu edellisen naapurimme talon väristä, ihan luvalla. :D

Nurmikon asennuksesta voit lukea täältä. Se tehtiin viime kesänä. Nurmikko on pysynyt vihreänä lannoittamalla ja säännöllisellä leikkaamisella. Kaikkien nurmikot ovat olleet kovilla tämän kesän alussa kuivuuden takia, mutta tämä siirtonurmi on pysynyt hyvänä. Kuivat kohdat peittyvät pikavauhtia, koska lajikeseos leviää aggressiivisesti.

On ihanaa vihdoin saada pihaa valmiimmaksi. Meillä on isoa soraa pihassa ja emme ole voineet paljain jaloin liikkua pihalla. Heinäkuun alun jälkeen voidaan, ainakin osalla sillä.

Hyvää juhannuksen jatkoa, meillä se jatkuu sokkelinpinnoitusprojektin ja keinun maalaamisen puitteissa. Toimme vihdoin varastosta takaisin meidän pihakeinun, joka kokee värinvaihdoksen ruskeasta valkoiseksi.

.Omakotitalo joka on oikeasti Helmi - Tampereen Petsamossa.

1.  
2.  Harvinaisen kattava myynti-ilmoitus ja niin ihanat kuvat. Tämä oli pakko kaapata kokonaisuudessaan talteen, ennenkuin joku nappaa tämän omakseen. Kuvia on todella paljon. Selaa postaus loppuun. 
3.  
4. Klikkaa auki, kuvia on lähemmäs 40. 

.Best pics of the week.

 Hanaholmen stailaus Susanna Vento / Pinja Forsman / kuva Robert Lindström

Tässä näkemykseni tämän viikon inspiroivimmista kuvista. Kuvat ovat Coco Lapine blogista ja Hanaholmenista, jonka hotellihuoneet on sisustettu uudestaan tänä keväänä Svenkst Tennin tuotteilla.

 Konserthuset

Tummat sävyt puhuttelevat. Rottinkin niitten rinnalla pehmentää kokonaisvaikutelmaa.Kuva Konserttitalosta, tuotteet myynnissä täällä.

 

Bed and breakfast paikka Belgiassa. Aika upea paikka. Kurkkaa kaikki kuvat täältä. 

Susanna Vennon käsialaa oleva stailaus Marimekolle. Viime aikoina olen erityisesti ihastunut Marimekon maljakoihin ja muihin pikkuisiin purnukoihin ja kippoihin. Ne inspiroivat.

All pics via Coco Lapine blog

.Paikka unelmille.

Semmoinen on tämä blogi. Tällä kertaa kuviksi valikoitui fiilispohjalta Lantliv lehden sivuilta minua inspiroivia kuvia. Lehti on laadukas ja jotenkin kesällä erityisen ihana. Minä olen vähentänyt sisustuslehtien ostamista rankalla kädellä vuosien varrella. Lehtien verkkosivut toimivat hyvänä kanavana täyttää tätä tarvetta.

Yleensä selaan lehden läpi ennen ostopäätöksen tekemistä. Lehdessä täytyy olla vähintään kaksi niin hyvää juttua, että päätän sen ostaa. Ja yleensä ne jutut kertovat jonkun tutun kodista, tai ovat muuten vain inspiroivia.

Kun olen vuosia lukenut suomalaisia sisustuslehtiä ja pitänyt tätä omaa blogiani olen verkostoitunut niin valokuvaajien ja toimittajienkin kanssa. Haluaisin itse oikeastaan kaikken eniten kirjoittaa juttuja itse. Pidän kirjoittamisesta ja mikä olisi sen ihanampaa työtä kuin kertoa ihmisten unelmista ja niiden toteutumisesta. Jokaisen meidän kodilla on tarina kerrottavana. Rakastan ihmisten tarinoita ja niiden kuuntelemista.

Olen ajatellut elämän niin, ettei siinä ole koskaan valmis. Haluan tehdä työni niin hyvin kuin pystyn, mutta en kuitenkaan halua jämähtää samaan muottiin vuosiksi kehittymättä yhtään mihinkään. Kehitys voi aivan yhtä hyvin tapahtua rakkaan harrastuksen parissa.

Oikeastaan en halua muuta kuin vain olla onnellinen. Sitä olen pitäessäni tätä blogia.

All pics // Lantliv

.Vaihtoehtoja vanhuksille.

Sairastuvalta iltaa. Olen kärsinyt kamalasta siitepölyallergiasta jo kohta viikon. Tänä vuonna on ollut niin kuivaa, että katupöly jota omalla kotikadulla leijuu, aiheuttaa pahat oireet. Olo on tukkoinen ja jouduin jäämään lepäämään kotiin. Välillä tuskin jaksan sormea nostaa, etteikö iske järkyttävä väsymys.

Selasin Etuovea ja päätin ottaa esiin aiheen, josta harvemmin kirjoitan tänne. Työni. Teen työtä vanhusten parissa ja olen ollut töissä useassa palveluasumisen yksikössä vuosien varrella. Kaikkein eniten vanhukset arvostavat sitä, että heillä on paikkansa ja tarkoituksensa, vielä muistisairaanakin. Kaikki me haluamme olla hyödyksi ja elää omannäköistä elämää sen loppuun saakka. 

Lempäälässä on kiinteistö myytävänä, joka voisi aivan hyvin toimia myös vanhusten asuintoina. Harva enää pääsisi portaita pitkin kiipeämään, mutta aivan varmasti yläkerran huoneisiinkin saataisiin asukkaat, niistä kaikkein parhaimmassa kunnossa olevista vanhuksista.
 

Tarvitaan vaihtoehtoja. Omat vanhempani ovat jo edesmenneet, mutta minusta olisi ollut kiva ajatus ajatella, että esimerkiksi isäni olisi voinut viettää tämän kaltaisessa paikassa vielä monta vireää vuotta. Touhuten niitä asioita, joita hän oli tottunut tekemään aina. Hakkaamaan polttopuita ja lämmittämään takkaa ja saunaa. 

Tämä huone järvinäkymällä olisi varmasti monen halukkaan unelma.

Täällä voisi viettää mukavia päiviä kesällä, istuen ja jutellen. Makkaraa grillaten ja lättyjä paistaen. 

Monelle vanhalle ihmiselle on todella tärkeää päästä saunaan. Niin minullekin on.

Paljastin teille juuri yhden liikeideani. Varastakaa joku se, ostakaa vaikka tämä kiinteistö tai joku muu vastaava ja tehkää vaihtoehtoja vanhuksille. Heillä on oikeus omannäköiseen elämään, sen loppuun saakka.  He ovat sen ansainneet.

Kuvat Etuovi // Kiinteistömaailma 
Kohde on myytävänä Lempäälässä

.Pihistä vai panosta.

 Silmiini pisti erään suomalaisen huonekaluliikkeen mainos. Ferm Living Plant Box oli myytävänä kahden kappaleen settinä. Setti näytti kovin tutulta. Kun tutustuin tuotteeseen vähän tarkemmin, paljastui että tuote on suora kopio alkuperäisestä Ferm Living plant boxista. Tuote näyttää aivan samalta kuin alkuperäinen. 

Vain yksi osa muuttanut paikkaansa, huomaatko sinä mikä se on?

Joka kerta kun näen näitä kopiotuotteita tapahtuu sama asia. Minua alkaa ärsyttää aivan suunnattomasti. Kyseistä kopiosettiä myy Sotka.

Ferm Livingin sivuilla lukee tuotteen kohdalla:

 This product is a registered design

Siitä huolimatta; Hyvää viikonloppua.

.Influensceri Kasper Strömman myy nykyään myös asuntoja - vai myykö?

Tämä kaunis asunto on ollut myytävänä Helsingissä perämiehenkadulla. Asunnon on välittänyt uuteen asunnonvälityskonseptiin kuuluva Blok, joka influencoi parhaiten tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla.

Viikon parhaat naurut sain kun luin Kasper Strömmanin kansallisblogista aivan uudenlaisesta välitystavasta stailata myytäviä asuntoja banaaneilla. 

Juu-u nimenomaan ja juuri banaaneilla. Ilmeisesti tämä kuuminta hottia oleva stailausmetodi on rantautumassa Suomeen Norjasta. Hmmm. Itse käyttäisin kuitenkin monipuolisemmin noita hedelmiä, mutta pakko kai se on uskoa kun tämä kyseinen asuntokin on jo myyty. Tosin ilman Kasperin stailausta.

Onneksi niitä banaaneja ei näy näissä myyntikuvissa, koska kyllä nämä paremmilta näyttää ilman niitä, jos ihan totta puhutaan.

 

Aika kaunis oviaukko. Ja aito String pöytä. Feikkejä näkee aivan liikaa, ja vieläpä myytävän aitoina.

Kiva uusi asunnonvälityskonsepti. Voit käydä lukemassa siitä täältä. Sen Kasperin jutun banaaneilla stailaamisesta voit lukea täältä.

Minä influenssoin huomenna itseni Onnibussiin ja matkusta koko päiväksi Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin. 

Kaikki kuvat Blok

.Äitini oli mestarikutoja.

Oma äitini teki käsitöitä aina. Hän oli karjakkokoulun käynyt rouva, joka maatilan töiden ohella teki usean sata ryijyä. Hänen käsistään on lähtenyt Seinäjoen seudulle monen monta ruusuryijyä. Hän kopioi ruusuryijystä oman pelkistetymmän mallin ja näitä kyläläiset kävivät häneltä tilaamassa. Minulla on perintönä omassa kodissani yksi niistä. Ja minulla on myös ohje, jonka hän taidolla teki.

Tämän ryijyn hän kutoi minulle 1990 luvulla. Valitsin tämän koska kuvio oli niin kaunis. Siitä asti tämä on ollut minulla ajoittain seinällä, ajoittain varastossa hyvin säilytettynä. Nyt päätin luopua tästä. Kaikkea ei vaan voi säilyttää.  Kun on aika luopua jostain, kannattaa valokuvata rakas esine omiin muistoihinsa. Siellä se säilyy ja muistoihin voi palata.

Toivottavasti ryijy saa arvoisensa kodin tai paikan.

Muistan sinua äiti, olet joka ikinen ilta ajatuksissani, samoin isäni. 

Ryijy on myytävänä täällä

Vuorelma 

.Väriä kesään.

Helsingistä kuuluu iloisia uutisia. Svenkst Tenn rantautuu Stockmannille ja pop up on auki syksyyn saakka. Itseasiassa pop on jo auki, joten eikun ostoksille.

Olen ihaillut näitä värikkäitä kuoseja tosi kauan, mutta en koskaan ole käynyt liikkessä Tukholmassa. Nyt on korkein aika tutustua heidän tuotantoonsa ja hankkia väriä omaankin kotiin. Hieman haastetta tuottaa liian monet kuosit, joista täytyisi valita ne mieleisimmät.

Pop up kaupan lisäksi Svenskt Tenn on esillä myös Didrichsenin taidemuseossa, sekä Hanasaaressa kulttuurikeskuksessa. Halutessaan voi siis viettää vaikka miniloman aiheen parissa.

Näitä kuoseja ei väri-ilottelussa voita mikään. Itseäni kiinnostaa tietää mistä kuosien ideat ovat syntyneet ja miten värit valitaan painotekstiileihin niin että ne säilyvät pesusta toiseen haalistumatta. 

Kaikki ei ole vain historiaa. Mukana on myös jotain uutta, niinkuin hyvälle brändille kuuluu. Ei voi tuottaa samaa vanhaa uudistumatta.

 

Siitä esimerkkinä tämä The story of flowers kuosi

Japanese design student Kotone Utsunomiya created “The story of flowers” in conjunction to Svenskt Tenn’s “Ten Textile Talents” exhibition in the spring of 2018. She was inspired by Josef Franks Mirakel print, in which she sensed a powerful energy. The overlapping and intersecting vines almost appear to be in conversation with one another and the dots scattered throughout the textile look like stars in an infinite universe.

Aiotko poiketa? 

All pics by Svenkst Tenn  

Olen kirjoitellut brändistä aiemmin 

Täällä ja 

täällä

.Vaaleita pintoja ja viherkasveja.

Vappuna sateli vettä ja uppouduin lukemaan blogeja, niinkuin usein vapaalla teen. Sieltä löysin My Scandivanian home blogin kautta tämä kauniin blogin ja kuvat.

Serena and lilly Hanging Rattan Bench

Tämä keinu on niin ihana etten oikeasti kestä. Maksaa lähemmäs sata taalaa, ja jostain ulkomailta tämän rahti olisi varmaan toiset tuhat lappusen päälle. Vaaleanvihreä ulko-ovi on aika kaunis ja valkoinen kuisti, sekä iso viherkasvi siellä.

Ja sama linja jatkuu sisällä.

 Ensimäisessä omassa asunnossamme rivarikolmiossa meillä oli valkoinen laattalattia. Halusin sellaisen kun se kaikissa sisustuskuvissa näytti niin nätiltä. Se oli meidän perheessä katastrofi. Täynnä kaikkea mahdollista moskaa, joten unohdan illuusion meidän perheen valkoisesta kauniista kodista. Ihailen siis kauniita kuvia jatkossakin. Ei koskaan enää valkoista lattiaa missään muodossa.

Tuo peili ja lyhdyt ovat kauniit nekin. 

Koko postaus täältä ja alkuperäinen lähde täältä.

Tykkäsitkö?

.Ajatuksia tavarakaaoksen kesyttämisestä.

Vieläkö joku Kon marittaa teistä, vai menikö villitys jo ohi? Itse en koskaan innnostunut Kon Mari menetelmästä sen enempää, mutta tavaroita kierrätän harva se päivä. 

Aikanaan kaksi vuotta sitten, sain idean tämän postauksen kirjoittamiseen tuttavaltani joka oli ostanut KonMari kirjan Siivouksen elämänmullistava taika. Päätin julkaista tämän postauksen uudestaan, koska aihe on aina yhtä ajankohtainen. Jokaisella meistä on turhaa tavaraa, ja kaikki meistä miettivät joskus mitä sille voisi tai pitäisi tehdä.

Ystäväni innostus tähän Marie Kondon luomaan ideaan siivouksen elämää mullistavasta taiasta sai itseni ajattelemaan aiheesta toisella tavalla. Jos joku saa inspiraatiota kotinsa järjestykseen saattamiseen Marie Kondolta tai keneltä tahansa muulta, ei se voi olla kovin huono asia. Itse olen aina melko skeptinen kaikkea sellaista kohtaan, joka herättää mielenkiinnon hetkeksi, mutta sen jälkeen into laantuu ja palataan vanhaan tapaan olla ja elää.

Itse en jaksa lukea kirjoja kannesta kanteen, olen melko lyhytjännitteinen siinä mielessä etten jaksa paneutua aiheeseen kovin syvällisesti. Ajattelin lähestyä aihepiiriä keräämällä muutamista siivoukseen ja järjestyksen ylläpitämiseen liittyvistä aihepiireistä kermat päältä, ei lyhyesti kerätä muutaman mielenkiintoisen järjestystä ylläpitävän ideologian .

Mitä Marien Kondo tarjoaa. Lyhyesti:

Tuottaako tämä esine minulle iloa? Tee muutos kerralla. Älä jahkaa.

Näillä pääsen jo pitkälle. Minulla on kohta pari vapaapäivää, ja voisin todellakin tehdä jotain nurkassa lojuville rojuille, joista pitää päästä eroon. Kerralla. Vaatteiden järjestäminen pystyyn ja väreihin ei kyllä todellakaan ole minun juttuni. Mutta kertarysäyksellä luopuminen voisi toimia. Mutta miten välttää siitä tuleva morkkis? Vinkkejä?

Mitä sitten lupaavat Suomen ammattijärjestäjät.

Ammattijärjestäjät tulevat apuun, jos yksin ei pysty tekemään asioille mitään. Sivuilta löytyy lista henkilöistä joihin voi ottaa yhteyttä jos tarvitsee apua tavaroiden järjestämisessä ja karsimisessa. Itse kaipaisin neuvoa erityisesti, miten luopua tavaroista joihin on luja tunneside. Kun ei pysty luopumaan lasten leluista ja vaatteista, mitä niille tehdään? Myös kuolinpesää siivotessa tuli mieleen ettei ammattiavustakaan olisi haittaa.

Anna aikaa tärkeälle ja innostavalle. Elämä on tässä ja nyt.

Ammattijärjestäjät järjestävät kurssejakin ja sivuilta löytyy blogeja joista löytyy lisää tietoa. Käy kurkkaamassa.

Yksi asia minkä määrä on ahdistanut itseäni viime vuosina, on vaatteiden määrä. Hyvän mielen vaatekaappi kirjan kirjoittanut Rinna Saramäki tietää mitä tehdä ja  vähän aika sitten oli hänen haastattelunsa Aamulehdessä. Tuossa jutussa mietittiin, miksi vaatteet eivät nykyään enää kestä kuin vähän aikaa. Rinnan mielestä vika on siinä, että suomalaiset eivät valita. Jos sauma vetää kieroon jo ensimmäisen pesun jälkeen vaatteen voi palauttaa kauppaan takaisin. Enpä ole palautellut, vaikka tiedän kyllä hyvän ja huonon eron. Itse sanon kestäviä vaatteita mummovaatteiksi. Niiksi, jotka jäävät perinnöksi omalle tyttärelle ja hänen tyttärelleen. Ei niitä ole omassa kaapissakaan monta. On niitä muutama. Oma ylioppilasmekko on säilynyt jo melkein 30, vuotta. Ja oman äitini keltainen mekko, jossa minut on aikanaan kastettu. Koetin molempia päälle vähän aika sitten, eivät mahtuneet. Piruvie, kummasti vaatteet kutistuvat kaapissa.

Samassa jutussa oli juttuja vaatemäärän karsimisesta. On ihan järkevää kierrättää myös omaa vaatekaappiaan ja laittaa vaatteita välillä laatikkoon odottelemaan ja käyttää vain tiettyjä vaatteita. Mitä Rinna sitten neuvoo:

Osta vain laadukasta.

Kuvan paita esiintyi aamulehden jutussa ja on 30 vuotta vanha.

Kuulostaa helpolta. Mutta miten sitten erotan mikä on laadukasta ja mikä ei? Kyllä sen oikeasti tunnistaa ja hinta säätelee vaateteollisuudessa myös jonkun verran tätä käsitettä. Viidellä eurolla ei saa samaa laatua, kuin viidellä kympillä. Jos on tuhannen euron budjetti vuodessa, sen voi käyttää vaikka kirppareille tai ostaa vähemmän ja laadukkaampaa.

Jes. Kyllä näillä ideoilla jo pääsee melko pitkälle. Enkä ole lukenut yhtäkään kirjaa kannesta kanteen.

Oletko herännyt tavarapaljouden määrään ja mitä olet tehnyt asialle? Oletko pitäytynyt päätöksissä vai palannut samaan vanhaan? Kuulisin mielelläni kokemuksia ! 

Vieläkö Kon Maritat, vai menikö villitys ja into jo ohi?

Luettavaa:

Kon mari: Siivouksen elämänmullistava taika  

Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi

Suomen ammattijärjestäjät, blogi ja kotisivut

Yle: Purukumista uudet saappaat 

.Trendikäs asuinalue Turussa - Hirvensalo.

Bo Lkv oli mukana Mansen blogikirppiksellä Tampereella viime viikonloppuna. Tytöt myivät siellä stailaustarvikkeita vinon pinon. Asuntojen stailaus on aluevaltauksena suomessa vielä uudehko, mutta huomionarvoinen tekijä asuntojen myynnissä. Pelkällä stailauksella ei asuntoja kuitenkaan myydä, mutta sen voimaa ei pidä vähätellä, koska. 

Ihmiset hakevat suurimmaksi osaksi mielikuvia ja unelmia ostaessaan asunnon. Tottakai suurin tekijä asunnon myyntiä edistävistä asioista on sijainti, sijainti, hinta ja talon toimivuus perheen tarpeisiin nähden.  Asunnon osto on yksityisen ihmisen kallein sijoitus, ja siksi sen ostoon käytetään tarkkaa harkintaa ja hyvä niin.

 

Asuntoja on myynnisä niin paljon, että sieltä on pakko erottua joukosta ja helpoiten se tehdään karsimalla asunto pois turhasta tavarasta. Ripaus väriä sinne tänne, kaunis pullo, tuoli, viherkasveja. Jotain mikä kiinnittää huomion. Myös huonekaluja voi myyntiä varten asunnossa vaihtaa. Kaikkien kalusteiden ei tarvitse olla omia.

Tämän asunnon vaaleus korostuu kauniisti oranssia vasten. Taitavasti koottu kokonaisuus.

Pidän itse ruskeasta ja vihreästä lasista tosi paljon, siksi katseeni hakeutui tämän asunnon kuviin. Niin turhanpäiväistä, mutta silti ei. 

Meidän vuokra-asunnossamme oli punainen keittiö rakennusaikana. Olin aina halunnut punaista keittiötä ja vuokra-aikana sen saimme. Paikka oli ihana, ja se jäi kauniina mieliin. Rohkea valinta. 

Saimme myös samalla kokea 1970 rakennetussa talossa asumisen. Olimme aiemmin halunneet ostaa sellaisen, mutta päädyimme rakentamaan oman uuden talon.

Vaaleiden pintojen rinnalla tiili näyttää tosi kauniilta. 

Tämä asunto on kaunis ja jää todellakin mieleen kaikkien 50 asunnon joukosta, jotka ovat alueella tällä hetkellä myynnissä. Selaisin ne kaikki läpi, koskapa se on vain niin hauskaa.

Hirvensalossa on myynnissä myös Suomen kaunein koti ohjelmassa esiintynyt talo, kurkkaa kohde täältä.

Piditkö sinä tästä kohteesta? Kohteen tiedot 

Kaikki kuvat Bo lkv