lauantai 13. tammikuuta 2018

.Olohuoneen muutos.


Vuoden vaihtuessa teimme reissun Etelä-pohjanmaalle ja kävimme eräässä nimeltä mainitsemattomassa kyläkaupassa ostoksilla. Olen etsinyt pitkään pitkiä luonnonvalkoisia pellavaverhoja olohuoneeseen, huonolla menestyksellä. Ainoat mitä olen löytänyt mitassa 280 cm, ovat olleet sikamaisen kalliita.




Tuolla kaupassa oli alet menossa ja Vallilan verhokangas roikkui esillä, siinä hinta 15 euroa metri. Nykäisin myyjää hihasta, "onko kangasta vielä jäljellä?" Hän vastasi: "onhan sitä, mutta kankaaseen on jäänyt väärä hintahintalappu, oikea hinta on 5 euroa metri". Sydän oli pamppaili useaan kertaan, kun myyjä lopulta tuli kangaspakan kanssa ja sanoi, että kangasta on riittävästi kahteen verhoon.  Kangas on Vallilan Lappi mallistosta, siinä on osa pellavaa ja se on sopivan ohutta, mutta ei kuitenkan liian. Lopullinen hinta kahdesta verhosta oli 30 euroa. Surautin verhot parissa tunnissa valmiiksi päästyämme kotiin, ja tuossa ne nyt roikkuvat meitä ilahduttamassa. Olen ajatellut keskittyä tänä vuonna enemmän tekemään omin käsin asioita, koska käsityöläinen kuitenkin olen hyvin vahvasti. Se perintö on minulla verissä, ja olen kaivannut älyttömästi omin käsin asioiden tekemistä. Konkreettinen valmis tulos, on niin palkitsevaa, että haluan noihin asioihin nyt panostaa.


Käydessämme Seinäjoella, haimme tuon sohvapöydän käytettynä, erään mukavan perheen kotoa. Pöytä oli torissa myytävänä, löysin sen sieltä puolivahingossa. Pöytä oli ollut varastosta monta vuotta, eikä pariskunta olisi millään malttanut luopua siitä. He kertoivat ostaneensa sen Latvalan huonekaluliikkeestä vuonna 1977. Heidän omat lapsensa ovat kontanneet tuon sohvapöydän jalkojen välistä heidän ollessaan pieniä. Nyt vihdoin he olivat malttaneet laittaa pöydän myyntiin.


Pöytä on ostettu vuonna 1977 erään perheen kotiin Seinäjoelle, jossa pidettiin paljon designista. He muistelivat ihailleensa samaan aikaan myös pastilli tuolia, mutta he eivät muistaneet tämän pöydän valmistajaa. Pidän pöydän muotokielestä. Jalka on koottu neljästä palasta ja se on itseasiassa puuta, vaikka näyttää muovilta. Kansi on ruskeaa lasia.


Ostin itselleni joululahjaksi tuon Marimekon Urnan. Säästin siihen pitkään. Nykyään mitkään sisustushankintani eivät ole heräteostoksia, vaan pitkään harkittuja. Koko olohuoneen muutos, pöytä ja verhot kustansivat minulle lopulta noin satasen. Sillä saimme todella paljon raikkaamman ilmeen olohuoneeseen. Tummat verhot saivat väistyä pois vaaleiden tieltä. Tummat verhot imivät valon kulmiin ja ne olivat virhehankinta alunperin, nyt nurkka on paljon raikkaampi.



 Taaimmaisen pullon löysin viime viikolla kirpputorilta, hintaan 2 euroa. Se on niin kaunis.


Tuo helmivillakko kukkanen löytyi eilen milleristä. Saas nähdä kauanko saan pidettyä sen hengissä, mutta se on aika ihana tapaus. 

Vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Työrintamalla tapahtui yllättävä muutos. Koen muutoksen omalta kannaltani hyvänä asiana. Nyt voin vihdoinkin keskittyä hetken aikaa itseeni ja perheeseeni. Joudun kuitenkin käyttämään nyt paljon aikaa ja energiaa uuden suunnan miettimiseen, mutta se on vain hyvä asia. Olen onnekas, minulla on ihania ystäviä, ketkä ovat tukeni ja turvani, sekä perhe jonka tuella selviän mitä ikinä vastaani tuleekaan. 

Toivottavasti vuotesi on lähtenyt hyvin käyntiin. 
Jätäthän viestiä käynnistäni myös, olisi kiva kuulla, ketkä täällä käy.


SHARE:

8 kommenttia

  1. Hei! Hienot verhot kyllä löysit, tuo kyläkauppa joskus yllättää:) Harmillisen vähän tulee kommentoitua, vaikka usein täällä käynkin. Meillä raksaaminen vielä vaiheessa, nyt jo kylläkin valoa tunnelinpäässä, ehkä jo kohtapuoleen juodaan kaffeet uudessä köökissä. Onnea uuden suunnan löytymiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana. Kommentointi blogeihin on hiljentynyt, mutta välillä mielellään kuulee ketkä tätä oikeasti jaksavat käydä kurkkimassa. Onnea loppurutistukseen.

      Poista
  2. Hienot löydöt olet tehnyt! Tuo pöytä on hieno ja omasta kotikaupungistani! Onnea uuden suunnan etsimiseen. Joskus tällaiset sysäykset voivat tuoda tullessaan jotain hienoa. Itse ainakin olen ikuinen "Mitähän minusta isona tulee?" -miettijä. Sitä ei uskalla hypätä tutusta ja turvallisesta mihinkään uuteen. Mukavaa ja antoisaa vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari. Uusi suunta pelottaa, mutta toisaalta tuo helpotuksen pitkään jatkuneeseen stressiin. On jotenkin hieno tunne, kun voi periaatteessa tehdä ihan mitä huvittaa, mutta epävarmaahan tämä on kuin mikä. Koetan nauttia vapauden tunteesta, mitä minulla tällä hetkellä on. Kiitos, samoin sinulle.

      Poista
  3. Teitpä hienon löydön! Onnittelut :) Ihanaa lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
  4. Hitsin pimpulat kuinka hyvä löytö noin halpa kangas! Mulla on etsinnässä juuri se tietyn värinen pellavaverho pitemmässä mitassa, eikä kävele kohtuuhintaisena vastaan mistään! Joutuuko tässä nyt Veskun markettiin lähtemään jos sieltä löytyisi mullekin...

    Hieno juttu, että muutos on positiivinen juttu. Ainahan niillä joku tarkoitus on, jonka huomaa ehkä vasta joskus myöhemmin.

    Oikein mukavaa uutta viikkoa 😍 Olen luvannut aktivoitua kommenttien jättämisessä ja tänään sen aloitin. Terkkuja pohjoisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Olen vieläkin ihan fiiliksissä löydöstäni. Pakko on olla positiivinen, koska muuten ei tapahdu positiivisia asioita. Ja uskon myös että kaikella on tarkoituksensa. Kiitos, sitä samaa sinne. Juurikin luin myös blogisiasi enkä kommentoinut. Mutta luen siis juttujasi.

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina.

© Reelinki. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig