lauantai 13. elokuuta 2016

.Mikä minua liikuttaa.

Mikä minua liikuttaa? Hassu kysymys. Minun oli pakko kysyä sitä itseltäni viime keväänä, kun kärsin jatkuvasti niska-hartiapäänsäryistä ja olo oli muutenkin vetämätön astman takia. Oli pakko tehdä ryhtiliike oman hyvinvoinnin takia.
Juoksen metsissä ja poluilla, niin kivaa.
Kolme vuotta sitten kokeilin ensimmäisen kerran juosta. En enää edes muista mistä se lähti. Pistin vain lenkkarit jalkaani ja lähdin kokeilemaan. Muistan ensimmäiset juoksulenkit, kun en päässyt eteenpäin paria metriä enempää kun henki salpautuneena oli vain pakko pysähtyä ja kävellä. Mutta ihmeen nopeasti nuo parin kilometrin lenkit pystyi tekemään niin, että juoksin koko matkan.  Jaksoin kohta tehdä jo neljän ja viiden kilometrin lenkkejä ilman taukoja. Trade tracker tallensi juoksujani ja niitä oli harvakseltaan.

Joskus tieto lisää tuskaa, mutta näistä opuksista on ollut hyötyä.
 Viime talvena kärsin todella pahoista hengitystieoireista. Työpäivän jälkeen tulin kotiin, ja vain olin. En jaksanut lähteä työpäivän jälkeen edes ulos. Rakentaminen vei mehut myös. Mutta keväällä ryhdistäydyin, siitä huolimatta että hengitystieni olivat täysin tukossa ja juoksin. Jaksoin juosta viisi kilometriä kävelemättä metriäkään. Silloin päätin, että juoksen vielä tänä vuonna 10 km ja saan siitä tuloksen tilastoihin. Itselleni, sen takia että pystyn. Itsea asiassa juokseminen auttaa astmaankin. Oikeasti auttaa. Se parantaa hapenottokykyä, niin että on helpompi hengittää. Toki keväällä väsyttää lääkkeiden takia, mutta silti jaksoin juosta ja henki kulki.

Hyvät kengät ovat kaikkein tärkeimmät juoksijan varuste. Parhaat näistä ovat nuo New Balancen kengät, näitä olen käyttänyt nyt vuoden.
Juoksemisesta saa hyvän olon. Jaksan paremmin kotona, töissä ja olen tarmokkaampi. Lenkin jälkeen alan usein touhuamaan kotona kaikenlaista. Useimmiten juoksen ja liikun aamupäivällä tai myöhään iltapäivällä. Aamulenkille lähtijäksi minusta ei ole. Pyrin nyt siihen että liikun suositusten mukaan. Kolme kertaa viikossa ja 2,5 h. Mitään ohjelmaa ei ole, enkä sellaista halua. En halua orjuuttaa itseäni työelämän lisäksi millään pakollisella, vaan tehdä sen mitä hyvältä tuntuu. Työvuorot vaihtelevat viikon aikana ja minulla ei ole säännöllisiä vapaapäiviä, minkä mukaan liikkumista rytmittää. Juokseminen on helppo harrastus. Rytkyt vaan niskaan ja lenkille. Ei vaadi kuin sen, että lähtee ja sehän se vaikeinta onkin. Ehkä joskus juoksen puolimaratonin tai sitten en.
Kivat vaatteet motivoivat. Palkitsen itseäni silloin tällöin jollain uudella kivalla jutulla.
Ilmoittauduin paikalliseen juoksutapahtumaan ja juoksen nyt sen 10 km.Tuntuu aika hiton hyvältä.

Seuraava tavoite on lisätä liikuntaa vielä niin, että käyn salilla kerran viikossa. Nyt olen venytellyt kotona lenkin jälkeen. Penikat on vaivanneet kaikkein eniten, muuten olen säästynyt vaurioilta, kun olen liikkunut omaan tahtiini, ilman sykemittaria.

Juoksetko sinä ja miksi?
SHARE:

6 kommenttia

  1. En juokse, vaikka haluaisin kyllä, se olisi helppo tapa liikkua, ovesta vain ulos ja menoksi. Jossain välissä yritin, henki salpautui,mahdisti, puuskututti jne. Ja lisäksi kipeytyivät polvet, ei ole vanhaksi tulemista... Nostan kyllä peukun pystyyn sinulle 👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Itselleni laji on sopinut yllättävän hyvin, koska polvien puolesta itsekin pelkäsin.

      Poista
  2. Juoksen - juoksin tosi paljon ennen kuin jalkani murtui keväällä 2008. Silloin treenasin maratoniin ja jalan murtuminen tuntui kaksin verroin pahemmalta.. Meni viime kevääseen, että ensimmäiset pitemmät lenkit eivät kipeyttäneet rikkoutunutta nilkkaani.. ja siitä se taas lähti. . . Juoksu sopii minulle - haluan tehdä sitä yksin - se on oma meditaationi. Muistan kun pitkän tauon jälkeen aloitin .- tuntui juurikin tuolta kuin sinä kuvailit - mutta äkkiä se kunto nousi. Nyt juoksen 5 km tuosta vain ja tavoittelen 10 km tuosta vain :D .. Olen antanut itselleni aikaa ensi kesään. Flunssa yrittää nyt päälle ja olen tietoisesti pysynyt kotosalla - heti on paljon mälsempi olo :/.. joo - se on ihan parasta mieliala- lääkettä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä kun olet kuntoutunut ja lähtenyt uudestaan liikkumaan. flunssassa on parempi levätä, ja kunnolla. Tyhmintä mitä voi olla, on lähteä sairaana liikkumaan. Tsemppiä.

      Poista
  3. Hienoa jos noinkin pitkälle olet päässyt juoksemisen saralla! Itse olen yrittänyt myös juosta, mutta jokin sitten hetken päästä mättää ja pitää hetki kävellä ja taas jatkaa. Mua ei koske jalkoihin tms mutta mietin tuota hengittämistä ja sitä, voiko sairastaa lievää astmaa tietämättään? Tuntuu että henkeen ottaa. Rasituksessa joudun puuskuttamaan, ainakin kovassa kestävyysliikunnassa. Harrastan crossfittiä, mutta haluaisin pystyä juoksemaan tauotta ainakin 5km. Nyt kysynkin, otatko ennen juoksulenkkiä astmapiippua? Voisinko kokeilla tyttäreni astmapiippua ennen rasitusta? Olisiko siitä mahdollisesti haittaa? Siis astmaa mulla ei ole todettu.

    Kauniita kissoja/kissa teillä. Niitä olen jo tovin ihaillut Instagrammin puolella. Nyt päätin tulla blogia katsomaan.

    Riikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä suosittele piipun ottamista, jos lääkettä ei ole sinulle määrätty. Hapenottokyky kehittyy, kunnon kehittymisen myötä. Itse en puuskuta enää niin paljon kuin joskus, ihan jo senkin takia, että kuntoni on parempi. En ole kevään jälkeen ottanut piippua, pahinta on siitepölyaikaan. Ja kyllä voit sairastaa tietämättäsi. Lääkäri kun kuuntelee keuhkot, niin se selventää paljon. Itselläni todettiin alkava astma viime keväänä, ja sain inhalaattorin, jota en onneksi ole sen jälkeen joutunut ottamaan.

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina.

© Reelinki. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig